Koti, olosuhteet ja tarvikkeet

Siili tarvitsee kokoonsa nähden suhteellisen paljon elintilaa. Ehdoton vähimmäiskoko siilin asumukselle on 1 m2, mutta mitä suurempi, sen parempi.

Lemmikkisiilin kantavanhemmat ovat lähtöisin keskisen Afrikan savanneilta ja pensasalueilta. Sen elinalue luonnossa olisi alavaa ja tasaista, eikä se joutuisi liikkueessaan ja ruokaa etsiessään juurikaan kiipeilemään. Ihanteellisin asumus lemmikkisiilille jäljittelee sen luontaista elinympäristöä, eli siinä on mahdollisimman paljon yhtenäistä pinta-alaa ja mahdollisimman loivia tasoeroja.

Lämpö, valo ja kosteus

Ilmaston puolesta afrikkalaisen kääpiösiilin alkuperä on tropiikissa, jossa vuodenaikojen sijaan vuorottelevat kuiva- ja sadekaudet. Luonnollisimmillaan lemmikkisiilin asumuksessa lämpötila on 23-26 C ja päivän pituus n. 12 h. Lämpötilan ja/tai valon muutoksiin lemmikksiili saattaa reagoida horrostamalla. Luonnossa se tekee tätä sääolojen muututtua epäedullisiksi ravinnon saannin kannalta, ei siis lämpötilan laskun seurauksena. Lemmikkisiileillä horrostusyrityksiä on havaittu varsinkin pimeään vuodenaikaan lämpötilan laskun ja päivän lyhenemisen seurauksena, kuten myös kesäaikaan helteiden ja valoisuuden vuoksi. Jälkimmäinen on paljon harvinaisempaa, muttei tavatonta. Joka tapauksessa horrostamaan alkaessaan siili laskee ruumiinlämpöään, eikä se pysty vankeudessa keräämään riittäviä rasvavaroja selvitäkseen siitä. Horrokseen menneen lemmikkisiilin pelastus on siis nopea lämmitys esim. paidan alla, lämpömaton päällä tai kuumavesipullon avulla.

Siilille sopiva ilmankosteus ei ole yhtä selvä. Luonnossa sen elinalue on laaja ja kattaa erilaisia kasvillisuusalueita, minkä lisäksi myös sade- ja kuivakauden vaihtelut muuttavat vallitsevaa ilmankosteutta. Lemmikkisiilien on kuitenkin huomattu talvisin kärsivän herkästi ihon kuivuudesta ja hilseilystä, johon on saatu apua ilmankosteuden nostamisesta lähelle 50%. Tätä onkin pidetty yleisesti siilille sopivana ilmankosteutena.

Asumus

Siiliharrastuksen alusta asti suosituin asumus siilille on ollut ns siilikaappi, eli vitriinistä tai vastaavasta rakennettu monikerroksinen siilin kerrostalo. Siilikaapin etuina se ptää hyvin lämmön tasaisena, suojaa vedolta ja pitää siilin turvassa muiden lemmikkien tai esim lasten ulottuvilta. Siinä tilaa voi myös hyödyntää ylöspäin ja siksi siilikaappi ei vie niin paljoa huoneen lattia-alaa. Edellä mainituista syistä siilikaappi on ihan hyvä ratkaisu, mutta siilin kannalta paras on, jos kaapissa on vähän ja mahdollisimman suuria kerroksia. Myös kerroksesta toiseen vievät rampit täytyy pitää loivina.

Kaapin ohella siilin asumukseksi käy terraario, aitaus tai jopa oma huone. Terraariossa on siilikaapin edut, mutta valmistekoisena riittävänsuurta siilille on vaikea löytää. Oma huone tai rajattu alue huoneesta tai asunnosta on siilille varmaan mieluisin asumisratkaisu, jos sellaisen pystyy järjestämään.

Turvallisuus

Siilillä on huono näkö, mutta kuulo- ja hajuaisti sen sijaan erinomaiset. Siili metsästää kuulonsa perusteella ja tutkii ympäristöään haistelemalla. Tästä syystä siili hahmottaa tasoeroja huonosti ja saattaa kipitellä suoraan esim. pöydältä alas huomaamatta, mihin pöytä loppuu. Siilin asumuksessa pitää siis suojata mahdolliset putoamispaikat (esim. tasojen kulkuaukot) laidoilla.

Siili käyttää siis paljon nenäänsä ja on siten herkkä pölylle. Siilin aluset, pesämateriaali ja hiekkalaatikon materiaali on oltava siksi pölyämättömiä.

Siili ei jyrsi tavaroita, mutta saattaa kiinnostuksesta maistella erilaisia materiaaleja. Siksi sen ympäristössä ei kannata pitää mitään, mistä voisi liueta myrkkyjä. Siiliturvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota varsinkin siilin asuessa vapaana, ettei siili pääse käsiksi esim. kemikaaleihin, huonekasveihin tai myrkyllisiin ruoka-aineisiin (esim. ksylitoli). Siili saattaa myös innostua pureskelemaan materiaaleja, joista voi irrota sulamattomia paloja (matot, kumi, muovi). Tällaiset tavarat kannattaa siirtää pois siilin ulottuvilta, jos huomaa siilin liiaksi kiinnostuvan.

Sisusteet

Siili tarvitsee asumukseensa ainakin pesäkopin, juoksupyörän ja leluja. Alusmateriaalina yleisin on sanomalehti, joka on helpoin siivouksen kannalta. Siilille voi laittaa alusmateriaaliksi myös kokonaan tai osittain, esim. matalaan laakeaan astiaan, jotain pölyämätöntä kuiviketta, esim. haapahaketta (mm. Mörttiröpö)

Pesäkopiksi käy mikä vain suojaisa laatikko, mihin siili mahtuu nukkumaan. Pesäkoppi voi olla puuta, vaneria, muovia tai vaikka pahvia.

Siilille mieluisia leluja on mm. fleecepussit, putket, tunnelit, kaivelulaatikot ja kissanlelut. Siili tykkää tutkia asioita haistelemalla ja kaivelemalla, ja se myös mielellään kaivautuu ahtaisiin paikkoihin.