Hankinta ja kotiin totuttelu

Siili kannattaa ehdottomasti hankkia Suomen Siiliyhdistyksen hyväksymältä kasvattajalta.

Siiliyhdistyksen kasvattajat ovat sitoutuneet noudattamaan kasvattajasääntöjä, joilla varmistetaan niin siilien kuin siilin ostajan etu. Kasvattajasäännöt määrittävät mm., millaisia siilejä (= terveitä) käytetään kasvatukseen, kuinka paljon ja kuinka usein emoja pennutetaan, millaisissa oloissa siilit kasvavat ja mitkä ovat poikasen ostajan oikeudet siilin hankinnassa.

Kysynnän myötä myös siilien kohdalla on ilmaantunut epäeettisiä, ns. villejä kasvattajia. Joidenkin kohdalla kyse on puhtaasti siitä, että yhden poikueen takia ei jakseta käydä prosessia rekisteröidyn kasvattajanimen saamiseksi. Jos sen sijaan "kasvatetaan" siilejä eli poikasia syntyy säännöllisesti, saatetaan käyttää harhaajohtavasti jotain rekisteröimätöntä kasvattajanimeäkin, kannattaa ostajan miettiä, miksi ei ole haettu Siiliyhdistyksen kasvattajanimeä?

Ehkäpä sitä on haettukin, mutta toiminta ei ole missään määrin sellaista, että sitä voisi yksikään järjestö tukea tai mainostaa.

Minulta on kysytty vuosien aikana apua lukemattomat kerrat, kun villiltä kasvattajalta ei saada apua enää sen jälkeen, kun raha on vaihtanut omistajaa. Poikasella on paha ripuli, loisia, käytöshäiriöitä, perinnöllisiä sairauksia jne. Tietoa kasvuoloista tai vanhemmista ei saada, eikä myöskään apua sairauksien hoitamiseen. Kun villi kasvattaja ei rekisteröi siilejään, Siiliyhdistys tai kukaan muukaan ulkopuolinen taho ei voi kertoa mitään siilin vanhemmista tai sukurasitteista perinnöllisiin sairauksiin.

Tällaisesta vastuuttomasta toiminnasta on koitunut valtavasti harmia ja rahallistakin menetystä. Poikaset eivät ole vastanneet ostajan odotuksia tai olleet edes terveitä, osa on lähtenyt kiertoon ja osa paremmille matomaille - ihan liian aikaisin. Siili on saatettu myydä poikasena, mutta eläinlääkärin tarkastuksessa osoittaunutkin jo täysikasvuiseksi. On maksettu varausmaksua jopa 200 e ja jääty ilman poikasta tai rahoja.

Tällainen toiminta jatkuu niin kauan, kun ostajia riittää. Vaikka Siiliyhdistyksen kasvattajalta saattaa joutua odottamaan omaa poikasta kuukausiakin, niin se on pieni vaiva siihen nähden, minkä pettymyksen itselleen todennäköisesti aiheuttaa, kun ostaa villin kasvattajan poikasen perävalotakuulla.

Ennen hankintaa

Siiliä varten pitää olla valmiina ainakin

• asumus
• juoksupyörä
• lämmitys ja lämpömittari
• pesäkoppi ja -materiaali
• hiekkalaatikko ja hiekkaa
• hyönteisruokaa
• vitamiini

Siilin asumuksen lämpö saattaa pysyä riittävänä esim. jos se on tulisijan/patterin vieressä, mutta yleensä asumukseen tarvitaan jokin lisälämmönlähde. Hyviä lisälämmittimiä ovat esim. pienitehoiset lämpölamput tai keraamiset lämpösäteilijät, lämpökaapelit ja -matot. Siilin asumuksen lämpötilaa on hyvä seurata jo etukäteen ainakin asumuksen oletettavasti viileimmästä kohdasta, kuten ulkonurkasta lattiantasosta.

Siilille voi hankkia valmiiksi jo ennalta myös jotain leluja ja virikkeitä, erilaisia kaivelumateriaaleja, kantoboksin ja kynsisakset. Myös omat siivoustarvikkeet (pesuharja/tiskiharja, rätti ja rikkalapio ja -harja) helpottavat arkea siilin kanssa alusta asti.

Uudessa kodissa

Siilin kannattaa antaa rauhassa tutustua uuteen kotiinsa päivän tai pari ja alkaa sitten tekemään itsekin tuttavuutta. Kannattaa odottaa, että siili herää ja lähtee liikkeelle, jonka jälkeen sille voi ensimmäisenä antaa käden haisteltavaksi. Kädestä voi myös tarjota siilille jotain herkkua, esim. kuivattuja toukkia, jolloin se yhdistää omistajan käden herkkuihin.

Jos siili alkuvaiheessa vaikuttaa säikyltä ja haluttomalta tulla tutustumaan, kannattaa tutustumishetket pitää lyhyinä. Sehän vasta opettelee uuteen ympäristöön, ääniin ja hajuihin. Ajan myötä uteliaisuus voittaa ja siili haluaa varmasti lähteä laajentamaan maailmaansa. Sitten tutustumista voi jatkaa ottamalla siilin syliin kiipeilemään ja silitettäväksi, tai esim. lattialle jaloittelemaan ja istuutua itse viereen sen haisteltavaksi. Siilin kanssa tarvitaan usein kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta. Sitä ei väkisin saa tulemaan tutustumaan, vaan sen luottamus pitää voittaa.

Siiliä voi opettaa omaan hajuun myös antamalla sille haisteltavaksi jonkin pesemättömän vaatekappaleen. Voit antaa sille vaikka yöpaitasi, tai sitten pitää yön-pari jotain siilille tarkoitettua fleeceä/lelua yöpaidan alla ihoa vasten, ja antaa sen sitten siilille haisteltavaksi.

Siilille voi myös puhella sitä käsiteltäessä, jolloin se oppii omistajan ääneen. Siilillä on huono näkö, mutta erinomainen haju- ja kuuloaisti.