Siili lemmikkinä


Lemmikkisiili on Suomessa vielä suhteellisen uusi tulokas. Ensimmäisten yksilöiden tiedetään tulleen maahan vuonna 1991, mutta vasta kymmenen vuotta myöhemmin niiden määrä alkoi todella kasvaa. Verrattaen lyhyen historiansa vuoksi lemmikkisiileistä, mm. niiden sairauksista ja perintötekijöistä, ei tiedetä vielä kaikkea, vaikkakin tietämys lisääntyy jatkuvasti asialle omistautuneiden siilistien ansiosta. Suositukset siilin hoidosta ja ruokinnasta ovatkin muuttuneet radikaalisti sitten ensimmäisten lemmikkisiilien, ja koska tietämyksen oletetaan kokemuksen myötä kasvavan, siilin omistajan on hyvä aina silloin tällöin päivittää tietojaan.


Sisäsiisteys

Siili ei ole sisäsiisti. Vaikka se voikin oppia käyttämään hiekkalaatikkoa pääasiallisena vessanaan, useimmat siilit tekevät tarpeensa myös juoksupyörään siinä juostessaan. Sen seurauksena siili sotkee yleensä myös tassunsa ja levittää sotkua niiden mukana ympäristöönsä, minkä vuoksi siili osaa olla hyvin sottainen lemmikki. Siivoa voi helpottaa käyttämällä juoksupyörän alla ja lähistöllä alusina esim. sanomalehteä ja/tai vaihtoehtoisesti siirtämällä juoksupyörän isoon, matalareunaiseen hiekkalaatikkoon tai hiekkalaatikon juoksupyörän lähelle.

Siilin ”sisäsiisteyttä” voi koittaa parantaa pitämällä sen tiloissa useampaa hiekkalaatikkoa sekä katsomalla, mitä nurkkaa se useimmiten käyttää vessanaan ja siirtämällä hiekkalaatikon sinne. Jos siili ei tunnu ymmärtävän hiekkalaatikon tarkoitusta, voi siinä auttaa nostamalla laatikkoon siilin hutipapanoita.


Tuhot

Tuhoja siili ei juurikaan aiheuta, sillä jyrsijöiden tavoin se ei nakertele esim. sähköjohtoja tai puisia pintoja. Mielenkiintoisen hajun löytäessään siili kuitenkin saattaa ryhtyä pureskelemaan sen kohdetta, vaikka se ei yleensä tällä merkittävää tuhoa aikaan saakkaan, vaarojen välttämiseksi on hyvä pitää poissa sen ulottuvilta mm. myrkylliset huonekasvit tai esineet, joista se voisi saada paloja irti. Sen tiloja ei myöskään tule pestä vahvoilla kemikaaleilla mm. tämän vuoksi.


Siiliturvallisuus

Siilin tilojen on oltava sille turvalliset, joten sen lisäksi, että sen ulottuvilta pidetään poissa siilin käsittelyyn sopimattomat esineet, myrkylliset huonekasvit ym, huomioi:

  • ettei siili saa päästä putoamaan mistään, se ei nimittäin aina itse ymmärrä varoa, jolloin se saattaakin köpötellä suoraan esim. pöydältä alas
  • että siili on suhteellisen voimakas töniessään esteitä tieltään, joten sen tarvikkeiden tulisi olla tukevia ja raskastekoisia, ettei se rymytessään esim. jäisi minkään alle
  • ettei sen tiloissa ole verkkoa, pinnoja tai pieniä rakoja, joihin se voisi onnistua saamaan tassunsa jumiin
  • ettei siilillä ole mahdollisuutta tunkea itseään mihinkään ahtaaseen väliin, mistä se ei pääsisi pois läpi kulkemalla – se ei nimittäin onnistu ahtaassa paikassa peruuttamaankaan sen piikkien ottaessa vastaan
  • ettei sen tiloissa vedä ja että lämpötila pysyy jatkuvasti yli 22'c, suosituksena 23-26'c


Vaahtopallot

Siileillä on tarkoitusperiltään tuntematon ja hyvin erikoinen käyttäytymistapa; vaahtopallot eli vaahtistelut, joihin se saattaa ryhtyä löytäessään jonkin kiinnostavan hajun.

Vaahtopallo syntyy siilin alkaessa ensin vimmatusti pureskelemaan löytämäänsä kiinnostavan hajun kohdetta, maiskuttelemalla sitten syljestään vaahtoa ja lopuksi levittämällä tämän vaahdon kielellä piikkeihinsä.

Siilin taipumus vaahtisteluihin on yksilöllistä ja niihin innostavia asioita voivat olla mm. tekstiilit, nahka, metallit (esim. omistajalta löytyvät korut) yrtit ja luonnonmateriaalit sekä jotkut uudet tai siilin nenään mukavalle haisevat ruoat, kuten kuivakala ja kanankaulat, kotilot ja katkaravut.


Piikit ja käsittely

img_0139.jpg

Lemmikkisiilin selkää peittää n. 7000 lihakseen kiinnittynyttä terävää piikkiä, jotka se voi säikähtäessään ja itseään puolustaessaan nostaa salamannopeasti pystyyn, samalla usein käpertyen tiukalle pallolle ja tehostaen uhkavaikutelmaa tuhisemalla. Tällöin siihen on melkeinpä mahdotonta koskea paljain käsin.

Siilin ollessa rauhallinen se kuitenkin pitää piikkinsä selän myötäisinä, jolloin ne tuntuvat lähes pehmeiltä ja sitä voi hyvin silittää ja rapsutella piikkejä myöten, niiden lomasta, kasvoista ja jopa vatsasta.

Siilit eivät tavallisesti puolustaudu puremalla, sillä tätä varten niillä on piikit.

Puremista saattaa kuitenkin tapahtua siilin löytäessä mielenkiintoisen hajun, josta se saattaa intoutua jopa tekemään vaahtopallon.


Kesyttäminen ja seurallisuus

Poikasesta asti ihmiseen tottunut siili on yleensä helposti käsiteltävissä, se pitää läheisyydestä ja hellittelyistä, nauttii saamastaan huomiosta, otsalta, leuan alta ja korvan takaa rapsuttelusta. Se saattaa hakeutua lämpöön omistajan paidan alle, tai vain haluta nukahtaa syliin silittelyhetken päälle.

Tosin myös siileiltä löytyy luonne-eroja, toisten ollessa ujoja ja toisten vähän juroja, osa paremmin omissa oloissaan viihtyviä, osa piikitteleviä ja helposti kiihtyviä. Jotkut aina hoitotoimissa vastaan purnaavia, kaikki siileihin hurahtaneen silmissä yhtä hurmaavia.


Siiliin tutustumisessa kannattaa edetä sen ehdoilla ja antaa sen tulla tekemään itse tuttavuutta, johon se uteliaana eläimenä yleensä pian intoutuukin. Aremman yksilön kanssa hyvä keino saada se rohkaistumaan tähän on tarjota sille käsistä tai pinseteistä jotain hyväksi havaittua herkkua. Hyvä keino on myös totuttaa siiliä uuden omistajan ominaistuoksuun, esim. antamalla sille haisteltavaksi omistajan käyttämän vaatekappaleen. Tällöin kannattaa vain seurata, ettei siitä ala purkautumaan langanpätkiä, jotka voisivat kietoutua siilin tassujen ympärille.

Siili oppii ehdollistumisen kautta ja siksi siilin käsittelyssä kannattaa palloilevan ja puhisevan siilin käytös jättää yksinkertaisesti huomioimatta. Jos siili lasketaan aina käsistä sen alkaessa puhisemaan ja uhoamaan, se oppii hyödyntämään sitä nopeasti ja alkaa pian uhoamaan ennen kuin pääsee syliinkään asti. Tällöin sille on enää vaikea opettaa, että sylissä voi viihtyäkin. Kaikki siilit eivät perusta ihmisestä eivätkä viihdy sylissä, mutta jotta edes hoitotoimenpiteet onnistuisivat, on siilin opittava sen verran olemaan käsiteltävissä. Tähän opetettaessa ei siis kannata huomioida huonoa käytöstä eikä antaa sille periksi, esim. laskemalla siilin alas sen alkaessa uhoamaan, vaan ennemminkin olisi hyvä näyttää, että sylissä voi olla hauskaakin, esim. yhdistämällä herkut sylittelyhetkeen.


Hämäräaktiivisuus


haukotus3.jpg


Siili on hämäräaktiivinen eläin, se siis nukkuu päivät ja on aktiivisimmillaan yöaikaan. Koska tämä on siilin luonnollinen vuorokausirytmi, ei sitä pidä mennä tarpeettomasti häiritsemään päivällä sen lepoaikaan.

Hämäräaktiivisuus on lisäksi hyvä huomioida siilin tilojen valaistuksessa ajatellen sen luonnollista vuorokausirytmiä (keskimäärin 12 h valoa/vrk) esim. ajastimeen kytketyn valaisimen ja pimentävien verhojen avulla, varsinkin pimeään vuodenaikaan, sillä valon vähenemisen on huomattu vaikuttavan lemmikkisiilin vireystasoon. Usein mitään erillisiä lamppuja tai ajastimia ei edes tarvita, koska pimeinä päivinä valoja pidetään muutenkin päällä päiväsaikaan. Pääasia on, että siilillä on vuorokausirytmi, jossa päivän pituus on lähellä sille luonnollista.


Muut lemmikit

Siiliä voi varovasti tutustuttaa muihin lemmikkieläimiin reviirittömällä alueella, esim. sylistä käsin. Sen toimeen tuleminen toistensiili_ja_muut.jpg lemmikkien kanssa on täysin yksilöllistä, vaikka yleisesti ottaen se tuleekin jyrsijöiden ja lemmikkilintujen kanssa helposti toimeen, eikä kissalla, koiralla tai fretilläkään yleensä ole ongelmia mahtua siilin kanssa saman katon alle – tavallisesti niiden hyvin äkkiä huomatessa siilin piikikkään itsepuolustuksen. Koska eläimet kuitenkin toimivat hyvin pitkälti viettiensä pohjalta, ei siiliä ja muita lemmikkejä pidä jättää keskenään ilman valvontaa. Siilillä on lisäksi aina oltava kuitenkin oma rauha ja reviiri, johon muilla lemmikeillä ei ole asiaa.


Allergia

Siilitkin voivat aiheuttaa allergiaa, mutta koska yliherkkyydet ovat aina yksilöllisiä, esim. koirille tai kissoille allerginen henkilö voi hyvin sietää siiliä, kuin myös allergiaoireeton altistuksen myötä allergisoitua juuri siilille.